Raili Leino 2.2.2023 TIEDE
Kasvikemikaaleissa on tuhansittain tutkittavaa. Hillasta löytyvät ellagitanniinit näyttävät tehoavan sairaaloissa vaarallisia tulehduksia aiheuttaviin MRSA-bakteereihin. Helokki tuottaa jättikokoisia ellagitanniineita.
Kasvit eivät halua tulla syödyksi. Aikojen kuluessa ne ovat kehittäneet erilaisia kasvinsyöjiä vastaan mahtavan kemiallisen asearsenaalin. Yhdestä kasvilajista saattaa löytyä jopa 10 000 erilaista kemiallista yhdistettä.
”Suurin osa niistä on vielä tuntemattomia”, Turun yliopiston luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen toteaa.
Pienet yhdisteet ovat parhaiten tunnettuja, koska ne ovat helpoimpia tutkia. Ellagitanniinien ja muiden molekyylijättiläisten analytiikka on vaikeaa. Se vaatii erityislaitteita ja -osaamista, ja siksi työ on vasta alkuvaiheessa.
Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on 5 000 eri lajia, joista Salmisen tutkimusryhmällä on työn alla tuhat. Samanaikaisesti ryhmä tutkii myös 3 000 muun, viideltä eri mantereelta kerätyn lajin kemiaa.
Hyviä tuloksia tuli yhteistyössä VTT:n kanssa selvitettäessä hillan sisältämien ellagitanniinien hyödynnettävyyttä. Ne näyttävät tehoavan sairaaloissa vaarallisia tulehduksia aiheuttaviin MRSA-bakteereihin.
Helsingin yliopistossa taas on havaittu, että hillan tehoaineet ehkäisevät paksusuolisyöpää. Aineita voi eristää marjoista, lehdistä tai vaikkapa teollisesta siemenjätteestä. ”Samoja aineita sisältävät myös muut rubus-suvun kasvit kuten vadelma, lillukka ja mesimarja”, Salminen kertoo muistuttaen, että kasvien evoluution ja kemian tutkimus kulkevat vahvasti käsi kädessä.
Jopa 10 000 erilaista yhdistettä yhdessä kasvissa. Alle 1 000 g/mol yhdisteet tunnetaan parhaiten. 8 624 g/mol on suurin löydetty yhdiste (eräs ellagitanniini)
SUOMEN LUONNON kasvit ovat aarreaitta, mutta vielä isompia toiveita Salminen asettaa tropiikin kasveihin, joilla suurempi puolustautumistarve. Onhan tropiikin kasvitautien, hyönteisten ja kasvinsyöjänisäkkäiden kirjo isompi.
Ryhmä on löytänyt horsmakasveista tuplasti suurempia ellagitanniineita kuin kukaan aikaisemmin koko kasvikunnasta. Molekyylipainoltaan ne ovat kolminkertaisia hillan yhdisteisiin verrattuna, ja Salminen odottaa, että ne myös tehoavat MRSA-bakteereihin paremmin.
Suurissa, monista eri rakenneosasista koostuvissa yhdisteissä on enemmän tarttumapintoja haittaorganismeihin. Ne voivat kiinnittyä mikrobien pintarakenteisiin ja tehdä bakteerit toimintakyvyttömiksi tai herkistää bakteerit tunnetuille antibiooteille. Ne voivat torjua loisia estämällä niiden kasvun ohutsuolessa.
Kasvitanniinit voivat tarttua rehun proteiineihin ja suojata niitä naudan pötsikäymisen olosuhteilta niin, että proteiinit säilyvät ehjinä ohutsuoleen asti. Eläimen proteiinien hyödyntämistehokkuus kasvaa ja ravitsemus paranee.
Annostelu on kuitenkin tarkkaa: liika määrä voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Suuria kasvimolekyylejä ei voi rakentaa synteettisesti laboratoriossa. ”Ne ovat liian monimutkaisia. Niitä voi tuottaa vain eristämällä niitä kasveista”, Salminen sanoo.
Vessin kommentti: Näppärä ja turvallinen tapa hyödyntää yrttejä ja lääkekasveja on sekoitus, josta haudutetaan yrttisekoitusta yön yli litrassa kuumaa vettä hupun alla. 1 rkl yhdistelmää (horsma, kuusi, kamomilla, voikukka, kuisma, kultapiisku, nokkonen, mesiangervo, vattu, vuorenkilpi, hamppu ja steviaa lievään makeuttamiseen) litraan vettä tekee jo vahvan teen, joka nautitaan vähitellen päivän mittaan.